Legen...wait for it.... dary!!

And here's the mini-cherry on top of the regular cherry on top of the sundae of awesomeness that is my life. 

-Barney Stinson

Tämän hetkinen elämäni... Hirvittävä määrä jatkuvalla syötöllä How I Met Your Mother jaksoja. Syynä ettei tännekään mitään ole ollut kirjoitettavaa. Tai oikeastaan siihen että tekstit on laukun pohjalla (kumma tapa kirjoittaa aina luppoaikana, esim kahvilassa, kuittien taakse ajatuksia, joista sitten kokoan tänne jonkinnäköisen tekstikollaasin.. jos löydän ne vielä) enkä ole saanut kirjoitettua niitä puhtaaksi tänne.

Viimeviikko meni oikeastaan treenaillessa. Aamut kävin töissä paimentamassa yläkoululaisia rääväsuita tai opiskelin kotosalla epsanjaa ja illat lauleskelin menemään lauantaina ollutta keikkaa varten treenaillen. Sunnuntaina päätin rentoutua a la Henna ja tein itselleni kunnon pääsiäistipumeikin. Laittauduin varmaan puolitoista tuntia, kun kiharsin hiuksetkin, enkä poistunut koko päivänä kotoa kuin koiraa ulkoiluttamaan.. Käy se tietysti niinkin. Ja siis joka välissä hirveästi How I Met Your Mother jaksoja. Kertoo jotain että aloitin viimeviikolla sarjan katsomisen Netflixissä ja nyt on menosssa Season 2 Episode 21.. Hups. 

Minkä takia ei kannata lähteä extemporematkalle 1.4? Koska ketään ei usko sinun oikeasti olleen missään. Tässä nyt kuitenkin hieman todistusaineistoa;

 Vähintäänkin kummallisia kylttejä..

Salainen heikkouteni... arkkitehtuuri♥ ..laitetaan siitä vielä pari lisää.

Katsoin pitkän aikaa (ohi ajettaessa niin että ehdin ottamaan siitä vielä kuvankin) että mikä tuossa talossa on oikein omituista...

Kävin siis extempore pikavisiitillä Viron Tartossa serkkuni kanssa enoa moikkaamassa. Vuosiin vuosiin ole Virossa käynyt ja voi kun se yllätti mieluisasti! Rakastan tosiaan arkkitehtuuria ja sitä siellä oli jos jonkinnäköistä. Jos jokin jäi mieleen niin se että upouusi mieletön arkkitehtuurinen aarre, saattoi olla jonkin aivan räjähtämispisteessä olevan vanhan murjun vieressä. Kaikkialla näkyi historia melko selkeästi, mutta jotenkin se vastakohtaisuus juuri oli viehättävää. Serkkupoika ajatteli että oon aivan tärähtänyt kun otin kuvia jopa rekan päällä olleista rehupusseista ja bussipysäkeistä.

Hieman reilu 24h reissu josta autossa tuli kulutettua n. 12h. Ei näitä kahta kyllä saisi päästää mihinkään.. Ja jos jokin on kulttuurielämys niin kokeileppa joskus Tallinnanlaivaa selvinpäin.

Aina silloin tällöin sinun kannattaa pitää tauko ja käydä tapaamassa itseäsi.

Oooh! Löysin ihanan ihanan sivuston kaverin blogin kautta! Toki tekstit on ranskaksi, mutta mitäs sen niin väliä  kun kuvat on niin syötävän ihania! Nuo meikit! Ah ja oih..makeupofteasta ainakin itse sain jo hirmuisesti ideoita, joita on kohta aivan pakko päästä testaamaan itsekin! Tämän kaverini petollisen blogin jonka kautta tämänkin ihanan meikkisivuston löysin voi käydä tutkimassa täältä. Varoitan kuitenkin; aiheuttaa riippuvuutta, sekä sisältää todella paljon kuvamateriaalia jotka saavat päässäsi soimaan vinkuvan äänen 'määki haluuuuun!'..

No mutta se siitä. Tänään tein pitkästä aikaa ihan itsekseni ja itselleni ruokaa! Tai siis onhan tuosta ruoan laittamisesta nyt jo pariviikkoa kun ei laske ruoanlaitoksi veden keittämistä nuudeleille.. Hyh häpeän! Ja ihmettelen, että millä sitä on taas tullut elettyä? Varmaan pääosin popkorneilla ja ruisleivällä.. Toki kummatkin on lueteltu jossain määrin superruoaksi joten I'm safe! 

Päätin palkita itseni hienosta päivästä kunnon aterialla. Valkosipulikanaa pippurisessa kermakastikkeessa höysteenä täysjyväfusillia ja fetasalaattia. Omnom! Ei hassummin amatöörikokilta, vaikka nyt itse sanonkin! Kuvamateriaalia en valitettavasti muistanut ottaa todisteeksi, mutta ehkä sitten toisen kerran olen asteen taas viisaampi. Laitan sitten joku kerta vallan erikseen kokkailupostauksen..

Erityisen hienon päivästä teki vierailu kirjastossa ja ensimmäiset laulutreenit 3vuoteen! Aivan fiiliksissä ja kummastakin! Kirjastosta sain paitsi nuotit treeneihin niin myös kirjastonhoitajan suosiollisella avustuksella Kurt Vonnegutin kirjat Galápagos ja Teurastamo 5. En ole vielä ehtinyt lohkaisemaan näitä, mutta vaikuttavat todella mielenkiintoisilta nidoksilta! Kerron heti lisää kunhan päässyt niihin todella käsiksi. Alkuvaikutelma kyllä juuri sitä mitä pyysinkin; jotain mielenkiintoista, hauskaa, pistävää satiiria ja nokkelaa kielenkäyttöä.

Laulutreenit taas menivät vaihtelevasti. 3vuoden tauon kunnon laulamisesta ehdottomasti kuuli kaukaa, mutta toisaalta taidot muistuivat melko nopeasti ja se jos mikä piristi päivääni! Vakuutuin siitä, että voisin taas alkaa laulamaan muuallakin kuin suihkussa tai autossa yksinäni. Todella kivaa puuhaa ja rentouttavaa! Kun keskityin laulamiseen niin keskityin vain siihen enkä mihinkään muuhun. Tänään annan loppuillan äänen levätä, kun kurkku tuntuu ikävän pisteliäältä flunssan jäljiltä, mutta huomenna varmasti jo taas harjoitellaan, jotta ensi treeneissä ollaankin sitten jo paljon paremmassa vireessä!

Ja koska nyt niin hirmuisen hyvällä tuulella niin taidanpas tehdä pikasiivouksen asunnossa ja iltatoimien jälkeen sytyttää kynttilä tunnelmaa luomaan ja syventyä kirjojen ihmeelliseen maailmaan! Naminami! 

Muista arvostaa ja antaa aikaa itsellesi, olet sen arvoinen :)