Oon huomannut, että vaikeinta mun on olla valittamatta valittamisesta. Siitä omituisesta mussuttamisesta kun kaikki on takalistosta aina taivaanväristä ohikulkijoihin. Luulen ainakin olevani hyvinkin kärsivällinen tapaus, mutta rajansa kaikella ja valittaminen on jotain mitä en kauaa jaksa kuunnella, oli sitten valituksen aihe mitä tahansa.
Otsikkona voisi myös olla "Just deal with it!". Voi purnauksen
purnauksen purnaus. Mutta jos sitä nyt kuitenkin yrittäisi itse olla
valittamatta sen enempää..
Lähinnä nyt haluaisinkin rohkaista ihmisiä. Elämässä on hyvin vähän pakottavia asioita. Jotkut sanoo että elämässä ei ole pakko kuin kuolla, mikä on oikeastaan ihan totta, vaikka aluksi meinasinkin väittää vastaan. Loput valinnat siitä kenen ja minkälaisten asioiden ympäröimänä haluamme elää, lähtevät itsestäme. Enkä nyt puhu materiasta, jolla on loppupelessä muutenkin hyvin vähän merkitystä mihinkään.
Jos inhoat työpaikkaasi niin lopeta. Jos haluat matkustaa niin matkusta. Haluat toteuttaa unelmaasi oopperalaulajana? No hakeudu nyt ensin edes niille laulutunneille tai tee jotain jotta unelma olisi joku päivä mahdollista. En sano että kaikki tapahtuisi heti, mutta väitän ettei mitään tapahdu jollei asian eteen mitään tee. Oleellista kuitenkin on vain se minkä sinä koet elämässäsi tavoittelemisen arvoiseksi ja mitä olet sen eteen valmis tekemään.
Ja jollei muuta, niin usko itseesi. Olet upea. Olet oikeutettu tavoittelemaan jokaista unelmaasi.
Hands down. No excuses. Just go and do it!
