Hirveä tarve ollut taas päästä kirjoittamaan. Päätin että jotta tuo fb yms tarinointi pysyisi edes jotenkin päin hillittynä niin siirrän taas pitkästä aikaa kaiken ylimääräisen liibalaaban tänne kaiken karvaisiin Sitruuna tarinoihin. Jääköön fb päivitykset sitten vaikka eriparisukkkapäivä-päivityksiin tai ilmoituksiin hammaslääkärikäynneistä. Tosin voisin kuvitella että kummastakin saisin tännekin aika herkulliset aiheet :P
Itseasiassa eriparisukkapäivä on sellainen mitä on tullut välillä harrastettuakin, mutta yleensä vahingossa. Sillä omistan vain 2sukkaparia jotka ei ole mustat. Mustia onkin sitten ärsyttävästi 4eri mallia melkoinen määrä. Kunnes ne taas katoavat mystisesti. Minne ne oikein lähtee? yleensä kulje paljain varpain missään silloin kun "sukka-aika" on ja ei tä asuntokaan niin suuri ole.. luulisi myös että jos ne tänne kämppään katoaisi niin ne löytyisi muutoissa. En tiedä miten teillä, mut en mä ole ainakaan löytänyt. Kerran kadottanut niin kateissa pysyvät.
Tällä hetkellä mua ei tosin niin mietitytä katoavat sukat -vaikkakin jalkaan mielellään sama pari pitäisi kohta löytääkin kun töihin lähden- vaan hyvin piinallinen ja ärsyttävä flunssa. Mikä helkutti siinä on että käyn päivittäin lenkeillä koiran kanssa, syön terveellisesti enkä kulje puolialasti alle +25c lämpötiloissa, niin silti! Joka syksy, yleensä uudestaan keväällä, tulee flunssa.
Tein eilen risoton ajatuksella 'tällä kuolee kyllä kaikki pöpöt!'. Kanametwurstirisotossa kourallinen chiliä, toinen mokoma pippuria, chilikastiketta, ruokakermaa, aurajuustoa ja hernemaissipaprika-pussi väriä tuomassa. Oli muuten aivan mielettömän hyvää! Ja flunssa oli illan aivan tipotiessään. Vaan mitä tapahtui aamulla? Herään siihen ettei henki kulje, en pysty puhumaan ja tuntuu että koko pää olisi puuduksissa ja vähän vetinen. Hienoa.. Mut kurkku ei enää satu! Noh, finrexi linjalle takaisin ja nyt 3h myöhemmin lähtö töihin.
Hei vain hei.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti