Kolmatta linjaa takaisin kuljen kerran...

Mitä täällä tapahtuu? Kauhea kiire ollut ja kokoajan ollut menossa. Todellinen eskaloituminen tapahtui lauantaina kun tuli valvottua yli 24h josta kaiken kukkuraksi auton ratissa vietin yli 7h. Hieno päivä kaiken kaikkiaan! Grillikausi tuli korkattua, päiväunet unohdettua ja kenraaliharjoitukset vedettyä ennen töiden alkua jotka sitten jatkuivatkin aina aamuyhdeksään. Ei yrittäjän tässä kohtaa, mutta yrittelijään ihmisen arkea kuitenkin.

Töiden puolesta pääsin selvinpäin tutkailemaan Helsingin yöelämää The Tiger yökerhossa samalla kun Mauro Picotto veti aivan mielettömän keikan. Helsinki teki kyllä kerta heitolla vaikutuksen! Meininki yökerhossa oli jotain aivan erilaista mihin Turussa tai muuallakaan Suomessa olen tottunut. Ihmiset olivat enemmänkin näyttämässä itseään kuin juomassa taikka tanssimassa. Asut/asusteet olivat vedetty tyylistä riippumatta aivan vimpan päälle! Olo oli kuin jossakin omituisessa erilaisten ihmisten tyylinäytöksessä, enkä voinut kuin ihastella. Itse yritin vakuuttaa bisnesnaisena bleiserissäni. 

Kello viiden aamupalatreffien jälkeen koin tähän astisen elämäni pelottavimman ajomatkan. Älkää ihmiset ajako väsyneenä. Loppuhyvin kaikki hyvin ja kotio päästiin kuitenkin vaikka kello sitten olikin ties mitä.. Tänään on sitten tiistai (tämäkin piti tarkistaa kalenterista) ja nyt pikkupikkuhiljaa alkaa tuntua siltä että päivärytmi saattaa vielä palautua joskus normaaliksi. Helsinkiin tahdon pian pian takaisin hämmentelemään ihmisten viitteliäisyyttä ja jonkinnäköistä teatraalisuutta, ihanaa. Kulttuurielämys todentotta!

random hauska kuvatus

Koristelakkoja keskiviikkoon

 

Nyt on menty niin paljon suuna päänä joka puolella että on aika ottaa päivä itselle. Heti kun on kuskattu mummu silmälääkärissä ja illalla kuskaan sukulaisia ympäri ämpäri kun tulevat laivalta... Mutta tämän välin pyhitän varmasti itselleni!

Joskus aikoinani vielä kerroin ihmisille että harrastuksiini kuuluu myös kynsienlaitto. Siis omien kynsien, ilman lisäkkeitä. Kynnet olivat aina loisto kunnossa toimistotyöstä huolimatta ja lähes viikoittain erivärein koristellut. Tässä pari kuvaa siitä mitä joskus jaksoin värkätä..

Tämän päivän kynsistä (kuvat alla) huomaa että ei ole hetkeen tullut harjoiteltua, mutta eiköhän näillä muutaman päivän kelpaa kulkea. Hmm.. 6eri lakkaa ja päälle aiemmastakin kirjoituksesta tuttu Mava Dry kynsilakan kovettaja spray.

Jokseenkin myös kynnet aiemmasta lyhentyneet ja heikentyneet, mutta eiköhän ne vielä saada entiseen 'loistoonsa'. Jollei muuta niin kyllä noita kimallelakkojakin löytyy yksi jos toinenkin!

Kynsilakkojahan allekirjoittaneelta löytyykin jos jonkinmoista.. Täytyy varmaan tehdä jonkinnäköinen inventaario niiden osalta. Tässä pelkät koristelakat.. Tuli joskus hurahdettua ja ostin kaikki mitä silloin Sokoksesta löytyi. Oho. Nyt selkeästi jo vanhentunut kokoelma... Joku väitti että vuoden 'shoppailukiellon' jälkeen ei niin herkästi enää mitään ostakaan. Phah! Proved you wrong!

Nyt kun on kynnet kunnossa voisin vaikka huomenna keskittyä laittamaan tämän kämpän oikeasti taas paraati kuntoon. Näyttää jotenkin vieraalta. Harmi että on vuokrakämppä, tekisi mieleni avartaa hieman asuntoa ja samantien ottaa yksi seinä alas kokonaan.. Eikai vuokraisäntä mitään huomaisi?

Älä ikinä sano ei huviajelulle

Toscanan auringon alla. Ihana elokuva. Never lose your childish innocence.

En tiedä miksi, mutta jostain syystä olen yhtäkkiä saanut haaveiluni takaisin. Ehkä se on ollut eilisen päivän uintireissun maailman mahtavimman muksun kanssa ansiota! Haaveilen taas pitkästä aikaa musiikista, taiteista, kirjoittamisesta ja pitkistä kävelyretkistä maailmaa opiskellen. Haaveilen uusista tuttavuuksista joita tulee sattumalta! Taidenäyttelytkin on kiertämättä, joten on ensiviikolle ohjelmaa. Huomenna tosin aloitan viikon vierailemalla rakkaista rakkaimman veljeni luona.

Tuntuu oikeasti siltä kuin olisi hetken ollut sumussa. En ole ollut mitenkään masentunut, mutta laiskistunut ehdottomasti! Kun ei ole ollut pakko tehdä mitään niin noh, en paikoillanikaan ole ollut, mutta suunnan kyllä hukkasin jossain välissä. Mennyt suunapäänä joka puolella, mutten oikeastaan silti tehnyt mitään. Kevät aurinko taisi tänään kuitenkin vihdoin puraista ja tänään on taas haaveiltu ja naurettu sydämen kyllyydestä! On muuten aika pysäyttävää katsoa kimblen peluuta kun vastustajana 6vuotias poika sanoo 24vuotiaalle ystävälleni "Saat vielä maistaa tappion makua!"... ja niin muuten sai!

Nyt metsästämään revontulia! Tä päivä vaan paranee loppua kohden. Ihanaa sunnuntain loppua ja mieletöntä alkavaa viikkoa!

Romanttinen tanopää

Mietin miten saisin eilisen ketutuksen nollattua ja päädyin vaaleanpunaiseen, todella siirappiseen haaveiluun. En oikein perusta tuosta juomisella nollaamisesta.. Yleensä sellaisen jälkeen löytyy vain paljon lisää syitä nollata. Harvemmin sitä suutuspäissään ainakaan osaa ottaa sillai nätisti tai ainakaan sivistyneesti.. Joten siirappia. Paljon paljon siirappia. Prinssejä tai ainakin tosi rakkauksia (mielellään kiellettyjä tietysti), kaukaisia maita ja kaikkea muuta käsittämätöntä.

Meinannut saada kaveria minnekään liikkeelle kun hän löysi paikkansa auringossa

Aloitin aamun pitkällä kävelylenkillä koiran kanssa auringon paisteessa lokkien laulua kuunnellen. Rupattelin naapureiden kanssa, naurettiin yhdessä koirien leikkiä ja keräsin pikkuhiljaa positiivista energiaa itseeni. Aamukahvit tuli juotua taas hyvässä seurassa, täällä kun eletään kunnon kommuuni elämää, en muuta täältä pois ikinä. 

Lounaalla naureskeltiin sydämiemme kyllyydestä toisen ystävän kanssa parisuhteettomuuskiemuroitamme. Ja yllättävän paljon löysimmekin sinkkuna olemisesta parisuhdeongelmia.

Kun vielä kuume löysi seuraani niin mikään ei ole sen parempaa kuin vällyjen alle lämpimään, kynttilöitä valaisemaan, tee kupponen käteen ja hyvä elokuva pyörimään. Ällötys romanttinen tietysti! Tällä kertaa katsoin Disneyn Tuck Everlasting-elokuvan. Ihan jees, mutta ei ihan sitä mitä kaipasin. Korvasin puuttuvan romantiikan kuuntelemalla elokuvan jälkeen repeatilla Kaunottaren ja Hirviön kappaleita.

Koska jostain käsittämättömästä syystä (tarkistin monta kertaa, vaikka puutteen tiedänkin, en vain voinut uskoa vieläkään todeksi) minulla ei ole Disneyn Kaunotarta ja Hirviötä dvd-hyllyssäni, niin tämän illan leffa tarjonnaksi muodostuu Ylpeys ja Ennakkoluulo sekä Prinsessa ja Sammakko. ..hmm.. Ompas saman kaltaisia kaksiosaisia otsikkoja.. No mutta kuitenkin. Leffa seuraa odotellessa vielä jos muutaman kerran kuuntelisi....

 "Mä löydän seikkailuni jostain kaukaa, niin toivon onnen löytyvän.."

Ja nyt ketuttaa taas.. Tiesitkö että popmusiikin ystävillä on suurempi riski sairastua masennukseen? True story. Rockrock! Toisin sanoen olen kait itsetuhoisella tuulella -> nyt sitä siirappia!

Hands down. No excuses. Just go.

Jaaha. Päivä 1 alkoi taas. Taidettiin olla jo päivässä 6, mutta alusta aletaan taas.

Oon huomannut, että vaikeinta mun on olla valittamatta valittamisesta. Siitä omituisesta mussuttamisesta kun kaikki on takalistosta aina taivaanväristä ohikulkijoihin. Luulen ainakin olevani hyvinkin kärsivällinen tapaus, mutta rajansa kaikella ja valittaminen on jotain mitä en kauaa jaksa kuunnella, oli sitten valituksen aihe mitä tahansa. 

Otsikkona voisi myös olla "Just deal with it!". Voi purnauksen purnauksen purnaus. Mutta jos sitä nyt kuitenkin yrittäisi itse olla valittamatta sen enempää..

Lähinnä nyt haluaisinkin rohkaista ihmisiä. Elämässä on hyvin vähän pakottavia asioita. Jotkut sanoo että elämässä ei ole pakko kuin kuolla, mikä on oikeastaan ihan totta, vaikka aluksi meinasinkin väittää vastaan. Loput valinnat siitä kenen ja minkälaisten asioiden ympäröimänä haluamme elää, lähtevät itsestäme. Enkä nyt puhu materiasta, jolla on loppupelessä muutenkin hyvin vähän merkitystä mihinkään.

Jos inhoat työpaikkaasi niin lopeta. Jos haluat matkustaa niin matkusta. Haluat toteuttaa unelmaasi oopperalaulajana? No hakeudu nyt ensin edes niille laulutunneille tai tee jotain jotta unelma olisi joku päivä mahdollista. En sano että kaikki tapahtuisi heti, mutta väitän ettei mitään tapahdu jollei asian eteen mitään tee. Oleellista kuitenkin on vain se minkä sinä koet elämässäsi tavoittelemisen arvoiseksi ja mitä olet sen eteen valmis tekemään. 

Ja jollei muuta, niin usko itseesi. Olet upea. Olet oikeutettu tavoittelemaan jokaista unelmaasi.

Hands down. No excuses. Just go and do it!

I am a woman, hear me roar!

Sanonpahan vain että oon kyllä niin toivoton sählä :D Tai jostain syystä tahattomasti kaikennäköistä käsittämätöntä tapahtuu todella usein minulle.. Lähden koiran kanssa lenkille ja takin koko nappirivi (kankaineen siis) lähtee irti.. Ostan auton ja se menee samana päivänä rikki.. Viitsi nyt listaa kauheasti kasvattaa kun kyllähän noita löytyisi aina aikoinaan yöpuvussa kouluun lähdöstä saakka.. Tänään aamulla asia kuitenkin tuli taas elävästi mieleeni peiliin katsoessani.. "Tanopää..."

Pidin eilen kauneudenhoitopäivän ja jotain taisi tälläkin kertaa mennä vikaan.. Aamulla herätessä kasvot olivat kuorrutettu kaikenmaailman nukalla kuten vanha villapaita, eikä se tietysti vielä mitään, mutta kun kasvot olivat myös keltaiset. Yhdessä yössä aasialaiseksi.

Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia niin tätä kasvojen keltaisuutta korostamassa löytyi hetkessä liilaksi muuttuneet hiukset. Oon aina pelannut paljon vastavärien kanssa ja ne toimivat niin kivasti monessa asiassa, mutta mutta... Valitettavasti todistusaineistoa aamustani ei löydy kun tuli aikamoinen hoppu naamapesulle.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Tai no ainakin keltaisuus on poissa.. Mut eikös ne pastillisävyt ollutkin nyt muodissa?

PS. Haaste: päivä 5. Ei näitä voi kun nauraa :D

Onni on ihanat naapurit

Koin eilen jännittävän hetken humalaisena eräässä Turun yökerhossa. Sen hetken jota ei toivo koskaan kokevansa ellei sitten aamulla halaile posliinia ja puhu norjaa. Koin elokuvaefektin! Näin itseni siellä yökerhossa kuin kärpäsenä katosta! Huojuvana silmät ristissä kovin huomaamattomasti tarkkailemassa illan tarjontaa ja totesin siinä etten minä kyllä tuon matkaan lähtisi. Palauduin maan pinnalle ja kävin tarkistamassa seuralaiseni tilanteen joka varmisti että oli muuten kotiin lähdön aika koittanut, melkein olisi voinut tajuta hetken aiemminkin..

randomness....

Enkä tiedä mikä siinä on että asiat vain menee tietyllä r... ooooooh! Kello on 11.12!! ....oon katsonut sattumalta kahtena peräkkäisenä päivänä kelloa klo 11.11 (jolloin saa muuten toivoa) ja nyt kello onkin jo 11.12! Ei kolmatta kertaa putkeen. ..hassu juttu. Kröhöm... jatketaan. Asiat siis todella tuntuu tapahtuvan syystä. On kovin kovin kovin ihanaa, että olen ystävystynyt naapurin tytön kanssa! Tänään myös varsin näppärää sillä hänellä on ollut muutaman päivän mun vara-avain ja eikös se sitten tullut keeeeeskellä yötä tarpeeseen.. Säästyi äitee aamuneljän herätyksiltä! Tonttu mikä tonttu minkäs teet.

Mitä muuten on hyvä lähteä tärisevänä krapulaisena tekemään? Maalaamaan pylväitä kolmen metrin korkeuteen huojuvilla tikkailla. Toivottavasti huojutaan erisuuntiin ni ollaan sitte nii ku ei huojuttaisikaan! O.ö

Nyt keittämään naapurin tytölle aamukaffet♥  täytyy hommata sille kukkapuska.. tai kaks.

 "People love others not for who they are but for how they make them feel”

PS. Hyvin menee kun ei valita on saanut vallan uuden merkityksen.