Helmikuu on yksi tilastollinen murheenkryyni. En tiedä johtuuko se siitä, että aurinko alkaa vihdoin pitkän pimeyden jälkeen paistamaan paikoitellen synkän talven jälkeen eikä ihmiset tiedä miten asiaan kuuluu reagoida, vai onko Helmikuu vain todella epäonninen kuukausi. Kuitenkin Helmikuun aikana kärpäsestä tehdään usein härkänen, ihmiset ovat pahalla tuulella ja voi hyvää päivää sitä valittamisen määrää!
Helmikuun myrkyllisyys, asiaan sen enempää paneutumatta, on tosiaan todettavissa tietyissä tilastoissa. Kuitenkin se on myös havannoitavissa ihan lähipiiriä ja muuta ympäristöä seuraamalla.Valittaminen tuntuu tuntuu lähtevän hyvin pienestä ja leviää keskusteluissa kuin kulovalkea. Valittaminen kun ikävästi tuntuu tarttuvan murteen tapaan.
Nyt tuo masentava valittamisen aika on ohi ja on aika katsoa kevääseen uusin silmin! Tahdon asettaa haasteen. Toivon että jokainen ketä tämän tekstin lukee ainakin kokeilee tätä. Meinaan kuinka monta päivää sinä pystyt olemaan valittamatta? Mistään.
Tiedän että monella meistä on tällä hetkellä paljon muutoksia elämässään, itseni mukaan lukien ja silloin on helppo sortua valittamaan asioista. Haastan kuitenkin ajattelemaan toisin. Mitä et voi muuttaa, siitä on turha valittaa, mutta asennoitumiseesi voit vaikuttaa.
Tiedän että monella meistä on tällä hetkellä paljon muutoksia elämässään, itseni mukaan lukien ja silloin on helppo sortua valittamaan asioista. Haastan kuitenkin ajattelemaan toisin. Mitä et voi muuttaa, siitä on turha valittaa, mutta asennoitumiseesi voit vaikuttaa.
Tässä vielä erinomainen kolumni Helsingin Sanomista, jonka suosittelen lukemaan otti sitten haasteen vastaan tai ei. Itselläkin oli pieni tauko blogiin kirjoittamisesta, tai kirjoittanut olen paljonkin; hirveää sontaa jossa valitan kaikesta. Heitin ne pois.
Ihanaa alkavaa viikonloppua! Auringon valoa sydämiin ja sateen sattuessa, tanssikaa siinä! Kevät on tullut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti