4.5.2013

Tyylejä ja inspiraatioita

Kiinnitin yksi päivä huomiota siihen kuinka mahdoton tyylitaiteilija olenkaan. Tarkoittaen siis sitä että sekä fiiliksen että tarpeen mukaan vaatetus vaihtuu hyvinkin radikaalisti tyylistä toiseen.

Mitä ikinä olenkaan tekemässä niin usein vaatteet vaihtuvat välissä. Kotosalla päällä on usein joku pitkä hame tai isot housut, jotain helppoa ja erittäin epäedustavaa. Maalatessa usein päälle tulee joku hyvin iso/rento paita, materiaali ehdottomasti pehmoinen. Housut saattaa vastakohtana olla hyvinkin epämiellyttävät ja tiukat - täytyyhän se inspiraatio jostain puristaa.


Siivotessa laitetaan korkkarit jalkaan. Pitää asiat mielenkiintoisena kun yrittää korkkareissa kiikkua jakkaran päällä pyyhkimässä jukkapalmua. Tällä pituudella tosin voisi melkein sanoa niiden korkkareiden olevan välttämättömyyskin...

Noh se sikseen, eihän tämä vaatteisiin jää. Kirjoittaessa aikoinani otin aina lasin punaviiniä ihan vain jotta saa tietyn fiiliksen. Voi kuvitelmissaan olla vaikka elämäntapa taiteilija Pariisissa tjm yhtä 'ah niin romanttista' hömpänpömppää. Ah, hömpänpömppää.. Enkä siis missään nimessä puhu mistään ryypiskelystä vaan kyllä se punkku siinä on enempi näön vuoksi oli. Miksi? No fiilistelyn vuoksi! Mitä enempi rekvisiittaa, kuitenkaan menemättä teatraaliseksi, sen parempi.


Haen aina inspiraationi juuri vaatetuksesta, meikistä, ympäristöstä (Hansan Hemingways oli ainakin ennen remonttia kuin luotu kirjoittamiseen) ja tietysti musiikista. Useimmiten kuitenkin taustalla soi Adiemus tai muu klassinen, joka antaa tilaa hyvinkin monenlaisiin fiiliksiin ja töihin.

Toisin sanoen roolit ja eläytyminen on minulle kaikenkaikkiaan, mutta erityisesti taiteessani hyvin tärkeää. Ehkä siinä osasyy miksi työnikin on usein.. noh.. jokseenkin teatraalisia :)

There is a story about the greek gods. They were bored, so they invented human beings, but they were still bored, so they invented love. Then they weren't bored any longer, so they decided to try love for themselves. And finally they invented laughter, so they could stand it.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti