Pitkään aikaan mitään olekaan tullut kirjoiteltua, mutta kait se on parempi myöhään kuin ei milloinkaan. Niin ainakin väitetään.
En tiedä minkä verran tähän tulee nyt kirjoiteltua kun tuo reissublogi on vähän vienyt voiton osoitteessa http://mukanamatkassa.blogspot.com/ .
Sanonpahan vain et JÄNNITTÄÄ. Olen uuteen reissuun lähdössä kesällä ja tästä aina kesäkuulle asti asustan mummun luona. Kesäkuun seitsemännen päivän jälkeen olenkin sitten kokonaan koditon. Tarkoituksena lähteä Thaimaahan takaisin kuukaudeksi lomailemaan ja siitä sitten suoraan Australiaan vuoden work & holiday viisumilla. Enpäs ole ikinä ollut näin tyhjän päällä ja kyllä puntissa tutiseekin siihen tahtiin. Temppu jota en olisi muutama vuosi sitten uskonut tekeväni.
Se rentoutuminen ja stressittömyys minkä koimme Thaimaassa tuntuu näin Suomesta käsin olevan huomattavasti vaikeampaa tavoittaa ja pieni paniikki uhkaakin käydä päälle :) Vielä on kuitenkin aikaa selvittää asiat ja karistaa stressi kauas pois.
Mun tarkoitus oli kertoa tosta reissusta tänne kirjoittaessani, mut oikeastaan en pysty kertomaan siitä juurikaan koska enhän itsekään vielä tiedä. Kuukausi kierrellä Thaimaassa ja siellä käydä ainakin Ao Nangilla, Fullmoonpartyissa, vähän kiipeilemässä ja ties missä.. ei edes tiedetä :D jos tällä kertaa pääsisi myös Phiphi saarille. Vähän sellasiakin minne ei normaalisti turistimatkoja tehdä. Sitte Australiaan ekana pysäkkinä varmaan melbourne ja ja.. siitä sitten jonnekin päin. Matkustella töiden perässä ympäri maita ja mantuja :D Poimimassa banaaneja tai appelsiineja.. niiiice :D
Nyt hakemaan rahaa reissua varten, heiheeeei!
18.3.2010
13.1.2010
Kas! Kalsareita. No niitä tarvitseekin joka päivä.
Sykähdyttävää.
..Lämpöäsi vailla
Olen vain ylpeä kuu,
Loistavan kylmä
Ylpeä kuu.
Jos sinun rakkautesi
Tulee ja asuttaa aution puun,
Jos tulet oksalleni,
Annan sun levätä vierelläni.
Sanojasi vailla
Olen vain suunnaton tie...
-Anna Puu. - Linnuton puu
Katsoinpas äsken elokuvan! Pan's Labyrinth. Ei ollutkaan ihan lasten elokuva ei.. Hyvä kyllä, mutta kiitän kovasti onneani, että sattui olemaan kainalo johon käpertyä. Piti olla fantasia.. psykologinenvähänpelottavadraama pikemminkin. Ärkele..
Huomenna toivon taas saavani helpotusta elämääni useammassakin asiassa. Toivon todella. Luultavasti jos toiveeni käy toteen niin myös sinä - arvoisa lukija - olet onnellinen tästä.
Vaikka toisaalta ikävöin aikaa jolloin sai olla anarkisti suurella sydämellä niin kolikolla on jälleen kääntöpuoli. En voi olla 21vuotias kaikkea mahdollista vastaan tappeleva ja kaikesta kiinnostumaton (muka) vaikuttamatta aivan naurettavalta. Se ei vain käy. Ja se kävi vain vahingossa. Se oli se toinen tyyppi. Magnusti vetää minua jalasta perässään. Kädet raahautuu pään yläpuolella kuin olisivat unohtaneet olemassa olonsa. Silmät seisoo. Katsoo taivaita ja niiden ohi näkemättä mitään. Kipua takaraivossa. Käsien välissä verivana. Minua vetää magnusti perässään jalasta. Magnustin on nyt aika poistua kuvioista. Tahdon jäädä makaamaan keskelle kaunista ketoa. Tuntea auringon lämmön kasvoillani ja antaa haavojen umpeutua hiljaa. Hiljaa niin hiljaa. Lämpöä ja hiljaisuutta. Aurinkoa. Magnusti saa nyt poistua.
Kauniita unia<3
..Lämpöäsi vailla
Olen vain ylpeä kuu,
Loistavan kylmä
Ylpeä kuu.
Jos sinun rakkautesi
Tulee ja asuttaa aution puun,
Jos tulet oksalleni,
Annan sun levätä vierelläni.
Sanojasi vailla
Olen vain suunnaton tie...
-Anna Puu. - Linnuton puu
Katsoinpas äsken elokuvan! Pan's Labyrinth. Ei ollutkaan ihan lasten elokuva ei.. Hyvä kyllä, mutta kiitän kovasti onneani, että sattui olemaan kainalo johon käpertyä. Piti olla fantasia.. psykologinenvähänpelottavadraama pikemminkin. Ärkele..
Huomenna toivon taas saavani helpotusta elämääni useammassakin asiassa. Toivon todella. Luultavasti jos toiveeni käy toteen niin myös sinä - arvoisa lukija - olet onnellinen tästä.
Vaikka toisaalta ikävöin aikaa jolloin sai olla anarkisti suurella sydämellä niin kolikolla on jälleen kääntöpuoli. En voi olla 21vuotias kaikkea mahdollista vastaan tappeleva ja kaikesta kiinnostumaton (muka) vaikuttamatta aivan naurettavalta. Se ei vain käy. Ja se kävi vain vahingossa. Se oli se toinen tyyppi. Magnusti vetää minua jalasta perässään. Kädet raahautuu pään yläpuolella kuin olisivat unohtaneet olemassa olonsa. Silmät seisoo. Katsoo taivaita ja niiden ohi näkemättä mitään. Kipua takaraivossa. Käsien välissä verivana. Minua vetää magnusti perässään jalasta. Magnustin on nyt aika poistua kuvioista. Tahdon jäädä makaamaan keskelle kaunista ketoa. Tuntea auringon lämmön kasvoillani ja antaa haavojen umpeutua hiljaa. Hiljaa niin hiljaa. Lämpöä ja hiljaisuutta. Aurinkoa. Magnusti saa nyt poistua.
Kauniita unia<3
15.12.2009
Mun piti kirjottaa sitä tätä ja tota. Tietysti. Vähintäänkin nuo, mutta taisin unohtaa kaiken
pörröpäät 80luku teinit
pikkutyttö isosisko ihan hirveetä
pimpula ^^
piirrustaminen onnistumisen ilo
painajainen vartijat kissat mattokutomo ystävä kissatappelu häkkikellari väestösuoja
---
Joskus ennenkin miettiny, mutta siis teinit on ihania. Ne on niin surullisen hupaisia ja hellyyttäviä. Kun teki ihan mitä vain niin se vedetään yli. Tyylistä tietoakaan mut fiilistä senkin edestä! Olen kateellinen. Tosin tässä ns. "aikuisuuden" kynnyksen ylityttyä jos on teineillyt niin kyllä siitä on sanomista tullut välittömästi. Ei aina minulle yksinäni, mutta kuitenkin. Hulluttelu on kivaa! Ei sellanen oo oikein sallittua muka enää. Pitää muka ymmärtää käyttäytyäkin silloin tällöin.. Tahtoisin niin kovin maalata silmät mustaksi, värjätä pääni ihan blondiksi ja leikata sen samoin sekä pukeutua kuin Michael Monroe.
---
Eräs ihana tapaus tuli vastaani yksi päivä. Olin kassalla töissä. Yleensä siinä juuri asiakkaat mitään höpöttele, mutta tämä nuori neiti (~13v) aloitti välittömästi kertomaan elämästään. "Hei tiiäks, mun isosisko ostaa ihan kaiken täältä! Siis sil on tämäkin! Ja sitte tiedäks sä sen tuotteen? (joo..?) No sillä on sekin!" Olin aivan puulla päähän lyöty enkä oikein tiennyt mitä tälle neidille kuuluisi sanoa joten vastasin lopulta aivan kaikkeen tyylillä "Ihan totta! Aijaaa!". Toimi ku häkä.
Nuori neiti jatkoi paapatustaan kuin olisi koko shoppailun ajan hetkeä jolloin hän saisi kertoa kaiken siskostaan ja tämän hirmuisesta shoppailu vimmastaan myyjälle. Lopulta nuori neiti totesi kuitenkin, että "Noh, onneks mun sisko asuu -jossain ympäri pyöreesti sanottuna kauempana-.". No niimpä! Teillä ois muuten ihan samanlaiset vaatekaapit! "No nii-i! Kamalaa! Mut kiitti, moimoi!" Musta tuli tän nuoren neidin fani välittömästi. Ihana ihminen.
---
Olen pimpula.
---
Oon onnistunut jälleen piirtämään. Luovuus löytynyt ja kirjottaminenkin alkaa näköjään jo pikkuhiljaa ottamaan tuulta alleen. Sanoisinko että vuosi paranee loppua kohden!
---
Näen eri häröjä unia nykyään! Ihan hulluja! Ja yleensä ne herättää nimenomaan puolen tuntia ennen herätyskelloa.. Ärsyttävää!
Viime yönä "heräsin" siihen että ovikello soi. Menen avaamaan oven ja sieltä löydän kaksi vartijaa (tuttuja kavereita kyllä töistä -aiemmin kommenteissa mainittu karvanaama ei kuulu tähän joukkoon). Tarkalleen muista mitä siinä kävi, mutta he olivat mulle hyvin hyvin vihaisia jostain mitä en ollenkaan ymmärtänyt. Tyylillä että mulla on väärän väriset silmät tai olen liian lyhyt tjms.. Haukkuivat mut kuitenkin aivan lyttyyn tästä hyvästä. Pirhana äijiltä löyty muuten ääntä. Pakko sen verran antaa pojoja jopa.
Kun olin sitten herroista päässyt eroon/he olivat saaneet huudettua tarpeekseen käsittämättömyyksiä, lähdin ystäväni kanssa (joka ilmeisesti oli ollut luonani yötä..?) kohti väestösuojaa talon kellarissa. Phoebella (tämä ko. ystävä) oli myös kissa jostain syystä mukanaan. Jostain syystä olimme myös menossa sinne väestösuojaan ilmeisesti mattokutomoon töihin tai ehkä kurssille.. mattopuita sielä ainakin piti olla ja kait siellä kutimetkin olisi löytynyt.
Kuitenkin kun avasimme väestösuojan oven Phoeben sylissä kissa nosti välittömästi karvat pystyyn ja alkoi sähistä. Siellä oli ihan käsittämättömän paljon kissoja! Ja ne ei yhtään tykänny meistä.. Ei yhtään.. Tässä kohtaa kuitenkin heräsin enkä päässyt katsomaan miltä tämä häkkikellarissani oleva mattokutomo oikeasti näytti. Harmi.
---
AHDISTUNEEN PÄIVÄKIRJA
Maanantai oli kamala,
niin oli tiistaikin,
keskiviikko ei ollut sen parempi,
torstai oli entistä surkeampi,
perjantaina tuntui aivan hirveältä,
lauantai oli yhtä sykkyyttä,
sunnuntai oli kaikista pahin.
Kaikki päivät ovat samanlaisia,
kunnes annat minulle anteeksi.
Dodiih. Ei mulla muuta tainnut tänään ollakaan. Et heissun heeei!
pikkutyttö isosisko ihan hirveetä
pimpula ^^
piirrustaminen onnistumisen ilo
painajainen vartijat kissat mattokutomo ystävä kissatappelu häkkikellari väestösuoja
---
Joskus ennenkin miettiny, mutta siis teinit on ihania. Ne on niin surullisen hupaisia ja hellyyttäviä. Kun teki ihan mitä vain niin se vedetään yli. Tyylistä tietoakaan mut fiilistä senkin edestä! Olen kateellinen. Tosin tässä ns. "aikuisuuden" kynnyksen ylityttyä jos on teineillyt niin kyllä siitä on sanomista tullut välittömästi. Ei aina minulle yksinäni, mutta kuitenkin. Hulluttelu on kivaa! Ei sellanen oo oikein sallittua muka enää. Pitää muka ymmärtää käyttäytyäkin silloin tällöin.. Tahtoisin niin kovin maalata silmät mustaksi, värjätä pääni ihan blondiksi ja leikata sen samoin sekä pukeutua kuin Michael Monroe.
---
Eräs ihana tapaus tuli vastaani yksi päivä. Olin kassalla töissä. Yleensä siinä juuri asiakkaat mitään höpöttele, mutta tämä nuori neiti (~13v) aloitti välittömästi kertomaan elämästään. "Hei tiiäks, mun isosisko ostaa ihan kaiken täältä! Siis sil on tämäkin! Ja sitte tiedäks sä sen tuotteen? (joo..?) No sillä on sekin!" Olin aivan puulla päähän lyöty enkä oikein tiennyt mitä tälle neidille kuuluisi sanoa joten vastasin lopulta aivan kaikkeen tyylillä "Ihan totta! Aijaaa!". Toimi ku häkä.
Nuori neiti jatkoi paapatustaan kuin olisi koko shoppailun ajan hetkeä jolloin hän saisi kertoa kaiken siskostaan ja tämän hirmuisesta shoppailu vimmastaan myyjälle. Lopulta nuori neiti totesi kuitenkin, että "Noh, onneks mun sisko asuu -jossain ympäri pyöreesti sanottuna kauempana-.". No niimpä! Teillä ois muuten ihan samanlaiset vaatekaapit! "No nii-i! Kamalaa! Mut kiitti, moimoi!" Musta tuli tän nuoren neidin fani välittömästi. Ihana ihminen.
---
Olen pimpula.
---
Oon onnistunut jälleen piirtämään. Luovuus löytynyt ja kirjottaminenkin alkaa näköjään jo pikkuhiljaa ottamaan tuulta alleen. Sanoisinko että vuosi paranee loppua kohden!
---
Näen eri häröjä unia nykyään! Ihan hulluja! Ja yleensä ne herättää nimenomaan puolen tuntia ennen herätyskelloa.. Ärsyttävää!
Viime yönä "heräsin" siihen että ovikello soi. Menen avaamaan oven ja sieltä löydän kaksi vartijaa (tuttuja kavereita kyllä töistä -aiemmin kommenteissa mainittu karvanaama ei kuulu tähän joukkoon). Tarkalleen muista mitä siinä kävi, mutta he olivat mulle hyvin hyvin vihaisia jostain mitä en ollenkaan ymmärtänyt. Tyylillä että mulla on väärän väriset silmät tai olen liian lyhyt tjms.. Haukkuivat mut kuitenkin aivan lyttyyn tästä hyvästä. Pirhana äijiltä löyty muuten ääntä. Pakko sen verran antaa pojoja jopa.
Kun olin sitten herroista päässyt eroon/he olivat saaneet huudettua tarpeekseen käsittämättömyyksiä, lähdin ystäväni kanssa (joka ilmeisesti oli ollut luonani yötä..?) kohti väestösuojaa talon kellarissa. Phoebella (tämä ko. ystävä) oli myös kissa jostain syystä mukanaan. Jostain syystä olimme myös menossa sinne väestösuojaan ilmeisesti mattokutomoon töihin tai ehkä kurssille.. mattopuita sielä ainakin piti olla ja kait siellä kutimetkin olisi löytynyt.
Kuitenkin kun avasimme väestösuojan oven Phoeben sylissä kissa nosti välittömästi karvat pystyyn ja alkoi sähistä. Siellä oli ihan käsittämättömän paljon kissoja! Ja ne ei yhtään tykänny meistä.. Ei yhtään.. Tässä kohtaa kuitenkin heräsin enkä päässyt katsomaan miltä tämä häkkikellarissani oleva mattokutomo oikeasti näytti. Harmi.
---
AHDISTUNEEN PÄIVÄKIRJA
Maanantai oli kamala,
niin oli tiistaikin,
keskiviikko ei ollut sen parempi,
torstai oli entistä surkeampi,
perjantaina tuntui aivan hirveältä,
lauantai oli yhtä sykkyyttä,
sunnuntai oli kaikista pahin.
Kaikki päivät ovat samanlaisia,
kunnes annat minulle anteeksi.
Dodiih. Ei mulla muuta tainnut tänään ollakaan. Et heissun heeei!
13.12.2009
I'm a broken doll and you're the puppeteer
Jälleen kerran sellainen olo kuin olisi saanut kaamean kasan nallekarkkeja mutta joku olisi syönyt kaikilta päät pois. Älytön kiusanhenki.
Muutamassa sekunnissa taannuin viisitoistakesäiseksi. Kaksi tuntia eteenpäin ja olen eläkkeellä. Elämän tuskin voisin kuitenkaan sanoa vilahtaneen silmissä. Tylsä se olisi jos näin kävi.
Ei sen enempää tänään. Menen nyt lueskelemaan kirjastotätin mukaan kirjaa jota ei voi keskeyttää. Täytyy toivoa että meillä on kirjojen suhteen samanlainen maku.
En suostu syömään, nukkumaan,
puhumaan, hymyilemään enkä
vaihtamaan sukkia,
ennen kuin annat minulle anteeksi.
Muut toivovat, että päästät minut piinasta
- ja pian!
Muutamassa sekunnissa taannuin viisitoistakesäiseksi. Kaksi tuntia eteenpäin ja olen eläkkeellä. Elämän tuskin voisin kuitenkaan sanoa vilahtaneen silmissä. Tylsä se olisi jos näin kävi.
Ei sen enempää tänään. Menen nyt lueskelemaan kirjastotätin mukaan kirjaa jota ei voi keskeyttää. Täytyy toivoa että meillä on kirjojen suhteen samanlainen maku.
En suostu syömään, nukkumaan,
puhumaan, hymyilemään enkä
vaihtamaan sukkia,
ennen kuin annat minulle anteeksi.
Muut toivovat, että päästät minut piinasta
- ja pian!
7.12.2009
Silmissäsi on vikaa.
On paljon helpompaa kirjoittaa silloin tekstejä tänne, kun on oikeasti tapahtunut jotain mistä haluaisi kirjoittaa. Kun mitään ei tapahdu eikä oikeasti ole mitään asiaa niin on hyvin vaikea suoltaa tekstiä tyhjästä.
Sen verran kuitenkin voisin tällä kertaa mainita että olen idiootti. Ja känniääliö. Ennen kaikkea känniääliö. Noh, sattuuhan näitä. Varmasti. Tottakai. Silloin tällöin.. ei ehkä näin usein, mutta niih.. Sattuuhan näitä.
Ostin sinulle ruusun
pyytääkseni anteeksi.
Olisi pitänyt ostaa kaksi.
Sen verran kuitenkin voisin tällä kertaa mainita että olen idiootti. Ja känniääliö. Ennen kaikkea känniääliö. Noh, sattuuhan näitä. Varmasti. Tottakai. Silloin tällöin.. ei ehkä näin usein, mutta niih.. Sattuuhan näitä.
Ostin sinulle ruusun
pyytääkseni anteeksi.
Olisi pitänyt ostaa kaksi.
16.11.2009
Tekojensa katuminen on tuskallisempaa kuin hammassärky.
Joku on kaunis päivä. Tämä ei todella ollut.
-Hyi olkoon mikä 'talvi'.
Voi mummu, mummu minkä teit. Piti käydä hälle ostamassa vähän lahjapaprua ja nyörejä. Lopputulos oli se, että kauppoja kierrellessä ja lahjapaperien aina vain löytymättä, kassiin löysi tiensä moni huippu tärkeä asia. Lopulta paperien löydyttyä minulla oli jo 3 muovikassia ja lompakosta kadonnut lähemmäs saturainen. Voi mummu, mummu minkä teit!
Ostin lopulta;
Pieni kirjasen, joka maksoi 1,95€, kannessa lukee "Anteeksi" ja takakannessa "Älä sivuuta typeryyksiä, joita olet sanonut tai tehnyt. Pyydä anteeksi, niin saat palkaksi hymyn tai hyvän mielen.". Tekstit on itseasiassa todella yliampuvia, mutta koska osaan olla välillä hyvinkin idiootti ja vähintään itseäni täynnä niin tavaan tätä kirjaa nyt sitten tänne aina merkinnän yhteydessä. Enjoy!
Äh.. Piti kirjoittaa vielä ja vaikka mitä, mutta kun ei muista niin ei muista! Vanhaks tulee ni muista mitään.. Ei kyl uskos. Samaan aikaan kun havaitsen ensimmäisiä huoliryppyjä otsalla yritän epätoivoisesti karkoittaa siinä kukkivia finnejä joita on enemmän kuin teinivuosina yhteensä. Vinkkinä kaikille naisille jotka olette nuorena aloittaneet e-pillerit; älkää ikinä lopettako niiden napsimista!
OLEN PAHOILLANI...
Voisin huutaa anteeksipyyntöni
maailman korkeimman vuoren huipulta,
jotta kaikki kuulisivat sen.
Voisin maalata pahoitteluni yötaivaalle,
jotta kaikki näkisivät sen.
Mutta miten tahansa pyydänkään anteeksi,
en pysty ilmaisemaan, kuinka pahalta
minusta oikein tuntuu.
Ja vielä loppuun suora lainaus mummun sanoja tältä päivältä
- Lukeeko tuossa oikeasti perkele?
SMG - Mustana maidolla kylmänä kuumana
-Hyi olkoon mikä 'talvi'.
Voi mummu, mummu minkä teit. Piti käydä hälle ostamassa vähän lahjapaprua ja nyörejä. Lopputulos oli se, että kauppoja kierrellessä ja lahjapaperien aina vain löytymättä, kassiin löysi tiensä moni huippu tärkeä asia. Lopulta paperien löydyttyä minulla oli jo 3 muovikassia ja lompakosta kadonnut lähemmäs saturainen. Voi mummu, mummu minkä teit!
Ostin lopulta;
- mustia tusseja (2 kpl, size 01)
- tulevan ajatuskirjani (sen mihin hahmottelin tämän tekstin bussissa matkalla kotiin ja josta huomaamattani olen veloittanut 1€ liikaa)
- kirjoituslehtiön
- kirjekuoria (50kpl)
- postimerkkejä (10kpl)
- joulupostimerkkejä (12kpl)
- dvd-elokuvia (4kpl, oli tarjous ;P)
- pienen kirjasen josta kerron kohta
- (toimivan) järjetöntä meteliä pitävän palovaroittimen kun tuli vastaan kassakorissa
- sekä Täydelliset naiset tuotantokausi 4!! (14,90!!) ^^
Pieni kirjasen, joka maksoi 1,95€, kannessa lukee "Anteeksi" ja takakannessa "Älä sivuuta typeryyksiä, joita olet sanonut tai tehnyt. Pyydä anteeksi, niin saat palkaksi hymyn tai hyvän mielen.". Tekstit on itseasiassa todella yliampuvia, mutta koska osaan olla välillä hyvinkin idiootti ja vähintään itseäni täynnä niin tavaan tätä kirjaa nyt sitten tänne aina merkinnän yhteydessä. Enjoy!
Äh.. Piti kirjoittaa vielä ja vaikka mitä, mutta kun ei muista niin ei muista! Vanhaks tulee ni muista mitään.. Ei kyl uskos. Samaan aikaan kun havaitsen ensimmäisiä huoliryppyjä otsalla yritän epätoivoisesti karkoittaa siinä kukkivia finnejä joita on enemmän kuin teinivuosina yhteensä. Vinkkinä kaikille naisille jotka olette nuorena aloittaneet e-pillerit; älkää ikinä lopettako niiden napsimista!
OLEN PAHOILLANI...
Voisin huutaa anteeksipyyntöni
maailman korkeimman vuoren huipulta,
jotta kaikki kuulisivat sen.
Voisin maalata pahoitteluni yötaivaalle,
jotta kaikki näkisivät sen.
Mutta miten tahansa pyydänkään anteeksi,
en pysty ilmaisemaan, kuinka pahalta
minusta oikein tuntuu.
Ja vielä loppuun suora lainaus mummun sanoja tältä päivältä
- Lukeeko tuossa oikeasti perkele?
SMG - Mustana maidolla kylmänä kuumana
3.11.2009
Sitten voikin lähteä pirteenä töiden pariin =)
Mitä kirjoittaisin. Yritän, yritän kovasti.
Haluan vain sanoa ymmärtäväni sinua. Viime päivät ovat avanneet silmäni monella eri tapaa. Tulit mieleeni monessa eri tilanteessa.
Oli jälleen kerran vähintäänkin opettavainen viikonvaihde. Muistanut aikaa jolloin olin yläasteella. Ja miettinyt että täytyy palauttaa sitä aikaa mieleen useamminkin. Ehkei näitä tilanteita tulisi silloin enää. Tämän kirjoituksen 'sinä' oikeastaan sopii useampaankin ihmiseen. On kuitenkin vain neljä todellista vaihtoehtoa. Mutta ei huolta, en usko että olet yksi heistä.
Masentavinta tuntuu aina olevan se jos ei ole syytä olla masentunut. Jos on syy olla mieli maassa niin jotenkin jaksaa paremmin. Tietää mistä kiikastaa ja pystyy käsittelemään sitä. Haluan uskoa ymmärtäväni sinua.
Nyt on tiistai, mutta tiedän että tästä viikosta on tulossa hyvin hyvin masentava kaikin tavoin. Kuinka voi yhteen viikkoon mahtua niin paljon ankeutta. Ensin harjoitellaan muistokonserttia varten. Kyllä, on taas se aika vuodesta kun keräännymme Turun Tuomiokirkkoon laulamaan nuoren muistolle. Perjantaina konsertti klo 19.00. Runoja, laulua ja soittoa sekä puheenvuoroja kaipauksesta ja läheisen menettämisestä. Sen jälkeen ehdin rentoutua hetkeksi. Sunnuntaina isänpäivä. God damet I hate this week already.
Noh, se on vain tämä viikko kun matelen pohjamudissa hiljalleen eteenpäin yrittäen karistaa menneisyyden haamut kintereiltäni. Tämän viikon jälkeen havaitsen kaupoissa jo alkaneen soivan joululaulujen sekä mummojen kiertelevän hakemassa lapsenlapsilleen yöpukuja ja äitien kylpytakkeja.. Minä niin todella rakastan joulua! 51 päivää ja reilut 10tuntia hyvää mieltä ja lähimmäisen rakkautta vielä jäljellä.
Anna Puu - Melankolian riemut
Haluan vain sanoa ymmärtäväni sinua. Viime päivät ovat avanneet silmäni monella eri tapaa. Tulit mieleeni monessa eri tilanteessa.
Oli jälleen kerran vähintäänkin opettavainen viikonvaihde. Muistanut aikaa jolloin olin yläasteella. Ja miettinyt että täytyy palauttaa sitä aikaa mieleen useamminkin. Ehkei näitä tilanteita tulisi silloin enää. Tämän kirjoituksen 'sinä' oikeastaan sopii useampaankin ihmiseen. On kuitenkin vain neljä todellista vaihtoehtoa. Mutta ei huolta, en usko että olet yksi heistä.
Masentavinta tuntuu aina olevan se jos ei ole syytä olla masentunut. Jos on syy olla mieli maassa niin jotenkin jaksaa paremmin. Tietää mistä kiikastaa ja pystyy käsittelemään sitä. Haluan uskoa ymmärtäväni sinua.
Nyt on tiistai, mutta tiedän että tästä viikosta on tulossa hyvin hyvin masentava kaikin tavoin. Kuinka voi yhteen viikkoon mahtua niin paljon ankeutta. Ensin harjoitellaan muistokonserttia varten. Kyllä, on taas se aika vuodesta kun keräännymme Turun Tuomiokirkkoon laulamaan nuoren muistolle. Perjantaina konsertti klo 19.00. Runoja, laulua ja soittoa sekä puheenvuoroja kaipauksesta ja läheisen menettämisestä. Sen jälkeen ehdin rentoutua hetkeksi. Sunnuntaina isänpäivä. God damet I hate this week already.
Noh, se on vain tämä viikko kun matelen pohjamudissa hiljalleen eteenpäin yrittäen karistaa menneisyyden haamut kintereiltäni. Tämän viikon jälkeen havaitsen kaupoissa jo alkaneen soivan joululaulujen sekä mummojen kiertelevän hakemassa lapsenlapsilleen yöpukuja ja äitien kylpytakkeja.. Minä niin todella rakastan joulua! 51 päivää ja reilut 10tuntia hyvää mieltä ja lähimmäisen rakkautta vielä jäljellä.
Anna Puu - Melankolian riemut
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)